Sivujemme kirjoittajavieraana on kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Jukka Hako (sd)

 ------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kehäradan rakentaminen on alkanut. Valmistuessaan rata muuttaa Vantaata ehkä enemmän kuin osaamme vielä aavistaakaan. Kehärata muuttaa liikkumista, bussilinjat suunnitellaan osin uudestaan, työpaikkoja siirtyy radan varteen, työmatkat muuttuvat ja lentoasemalle pääsee kahta kautta junalla. Kehärata varmistaa myös, että

Vantaa kasvaa jatkossakin eniten raideyhteyksien lähellä. Radan varteen kaavailtu suuri kauppakeskus on uusi mahdollisuus: voisiko se sisältää myös muuta kuin kaupallisia palveluita?

 Suomen ainoan kaupunkiradan jatkaminen Vantaankosken asemalta pohjoiseen ei ole tämän päivän keksintö. Ajatus pohjoiseen suuntautuvasta Klaukkalan radasta oli suunnitelmissa jo 1960-luvulla. Sittemmin radan jatkeen suunta kääntyi itään kohti lentoasemaa ja päärataa. Klaukkalankin rata on vielä mahdollista toteuttaa.

Radan linjaus Kivistön eteläpuolelta Viinikkalan kautta lentoasemalle ja sieltä Ruskeasannan kautta Koivukylään ja edelleen pääradalle vakiintui jo 1990-luvun alussa. Tulevan radan varren maat olivat vaihtaneet omistaa kovalla hinnalla varsinkin Kivistön tienoilla 1980-luvun lopulla. 1990-luvun laman jälkimainingeissa omistajaksi tuli mm. valtion hallinnoima omaisuudenhoitoyhtiö.  

Vantaalla oli mahdollisuus hankkia iso osa Kivistön tulevan aseman ympäristön maista itselleen. Ei kuitenkaan ilmaiseksi. Kaupunki on sijoittanut viime vuosien aikana kymmeniä miljoonia euroja Kehäradan varren maanhankintoihin. Radan rakentaminen ja kaavoituksen onnistuminen ovat siksi elinehtoja Vantaalle.

Kehäradan varren merkittävin hanke on ns. Marja-Vantaa-projekti, joka tarkoittaa uutta, laajaa asuntoaluetta nykyisen Kivistön eteläpuolella ja suurta, uutta työpaikkakeskittymää Hämeenlinnantien länsipuolella, jonne rakennetaan myös hieman asuntoja. Projektin etuina ovat kaupungin suuri maanomistus sekä alueen rakentamattomuus. Valtaosa uusista asunnoista rakennetaan lähes neitseelliseen metsään.

Projektin haasteena on vaatimus tehokkaasta rakentamisesta radan läheisyydessä. Samalla tulisi onnistua alueen vihersuunnittelussa sekä mitoittaa palvelut oikein. Onnistunut ja tehokas rakentaminen takaa, että kaupunki saa alueen maanostoihin sijoittamansa rahat takaisin. Riittävä tehokkuus taannee myös sen, että kaupunki kykenee luovuttamaan tontteja esimerkiksi vuokra-asuntotuotantoon kohtuullisin ehdoin.

Uusilla asuntoalueilla erityisesti päivähoidon ja koulujen tarve on suurimmillaan alkuvuosien aikana. Tilannetta tasannee se, että alue ei valmistu hetkessä. Ensimmäisten asuntojen tulee olla valmiina viimeistään Kehärahan liikenteen alkaessa vuonna 2014. Sen jälkeen rakentaminen jatkuu vielä toista vuosikymmentä, mikä tasannee palveluiden kysyntää. Kivistön uuden keskustan ensimmäiset asemakaavat saataneen nähtäville kuluvan vuoden aikana. Sen jälkeen voimme kaikki arvioida, miten tavoitteissa on onnistuttu.

Vantaa haluaa kehittää uudesta Etelä-Kivistön asuntoalueesta myös ympäristöystävällisen mallikaupungin. Tämä tarkoittaa uudenlaisia ekologisia ratkaisuja muun muassa jätehuoltoon ja pysäköintiin. Mallikaupungin toivotaan olevan asuntomessukohde pian Kehäradan valmistumisen jälkeen.

Kivistön aseman tuntumaan kaavailtu kauppakeskus on herättänyt paljon keskustelua jo ennen kuin hankkeen yksityiskohdista on mitään tietoa. Kivistön asemalle tarvitaan varmasti uusi kaupallinen keskus. Sen ei tule matkia jo rakennettuja keskuksia, esimerkiksi Myyrmannia ja Jumboa. Uudessa kauppakeskuksessa, jolle tulisi keksiä parempi nimi, pitää olla myös julkisia palveluita, kenties tiloja nauttia kulttuurista ja miksei myös tiloja opetusta varten. Voisiko joku Helsingin seudun yliopiston osa jatkossa toimia keskuksessa? Näin keskus saisi pelkän ostoparatiisin asemesta aivan uudenlaisen ilmeen.

Jukka Hako (sd)

kaupunginvaltuutettu

kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja