Sivujemme kirjoittanavieraan on nyt SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä.

------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kaupunginvaltuuston poliittisten ryhmien välisessä Vantaa-sopimuksessa määriteltiin, että sosiaali- ja terveyspalveluverkostoa kehitetään: kolmesta terveysasemasta muodostetaan laajan palvelun yksiköt, jotka tarjoavat myös erikoissairaanhoidon palveluita. Samalla sosiaali- ja terveysasemien keskittämistä täydentävät kevyet lähipalvelut olemassa olevissa tiloissa.

Vantaa-sopimuksessa ei sovittu minkään yksittäisen terveysaseman lakkauttamisesta, ei sovittu siitä, mitä erikoissairaanhoidon palveluita terveysasemilla tarjotaan, eikä myöskään sovittu siitä, että mitä ovat lähipalvelut. Kaikki tiedämme, että vantaalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon perustehtävä on edistää hyvinvointia, terveyttä ja ennaltaehkäistä sairautta. Tätä lakisääteistäkin tehtävää varten Vantaan täytyy järjestää kuntalaisilleen terveydenhuollon palvelut. Sen takia valitettavaa onkin, että asiasta keskustelu on jäänyt yksittäisten terveysasemien toiminnan puolustamisen tasolle, toista terveysasemaa vastaan, kun kysymys on laajemmasta sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta.

Olen eräänkin kerran pohtinut sitä, että mitä ovat terveydenhuollon laajat palvelut ja mitä ovat lähipalvelut. Miten ja mitä palveluita pitäisi tuottaa lähipalveluina ja millaisia palveluita voisi hakea erikoistuneemmasta yksiköstä, kauempaa. Yksiselitteistä vastausta en ole löytänyt. Selvää kuitenkin on, että muutokseen on tarvetta. Vantaalla on terveysasemia, jossa ei ole tarpeeksi lääkäreitä tai hoitajia, ajanvaraus ja puhelinpalvelut eivät toimi tai alueelta puuttuu kokonaan laboratoriopalvelut.

Mielestäni perusterveydenhuoltoon kuuluu terveydenhoitajan, sairaanhoitajan, neuvolan, suun terveydenhuollon, laboratorion ja lääkärin palveluita. Nämä ovat niitä palveluita, jotka kuntalaisen pitäisi saada kohtuullisen matkan päästä asuin- tai työpaikastaan. Lisäksi näitä palveluita pitäisi olla tarjolla eri puolilla Vantaata ja myös iltaisin.

Tilat tehokkaaseen käyttöön

Sosiaali- ja terveysasemien palvelut ovat usein samassa rakennuksessa, mutta toimintatavat eroavat toisistaan. Järkevää olisikin antaa kuntalaisille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ns. yhden luukun periaatteella. Asiakkaiden/potilaiden juoksuttaminen palvelupisteeltä toiselle ei ole järkevää, laadukasta tai edes tehokasta toimintaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön yhteistyön tiivistäminen, neuvonnan tehostaminen ja monipuolinen palvelu antavat myös asiakkaalle/potilaalle vaikutelman asiantuntevasta ja tehokkaasta tavasta toimia käyttäjän parhaaksi. Uudet sähköiset potilastietojärjestelmät tulevat muuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja palveluiden käyttäjien toimintatapoja olennaisesti tulevaisuudessa. Sähköiset potilastietojärjestelmät tuovat entisen käynnin, puhelinkontaktin tai kirjeen rinnalle ihan uuden toimintatavan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tarjotaan pääsääntöisesti arkisin ns. virka-aikaan. Onko mahdollista löytää sellaisia palvelumuotoja, joita saisi arkisin aamusta iltaan, yhdestä toimipisteestä? Onko löydettävissä sellaisia toimintatapoja, jotka toimivat sekä arkisin että viikonloppuisin? Voitaisiinko olemassa olevia sosiaali- ja terveydenhuollon tiloja käyttää tehokkaammin kuin nykyisin? Väitän, että kaikkiin edellä mainittuihin toimintoihin on mahdollisuuksia, mutta niiden vaikutus käyttäjille, kustannukset ja kysynnän tarve pitää tutkia ennen kuin uusia toimintatapoja otetaan käyttöön.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita pitäisi voida tarjota yli kuntarajojen nykyistä enemmän, jos Vantaalla on siihen mahdollisuus eli on kysyntää ja riittävästi tiloja. Onhan hyvin pitkälti kyse lakisääteisistä palveluista, joiden tuottaminen on kunnan tehtävä. Jos Vantaan rajapinnassa on toimivia sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköitä, joiden palveluja halutaan yli kuntarajojen, niin palvelujen myyminen yli kuntarajan on erittäin suositeltavaa. Tällaisen toimintatavan puolesta sosialidemokraattiset kaupunginvaltuutetut ovat tehneet aloitteitakin. Missä sitten tökkii, etteivät asiat etene - virkamiehissäkö?

Palvelua sinne, missä on kysyntää

Pääsääntöisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tarjotaan sosiaali- ja terveysasemilla, jonne matkustaminen voi olla hankalaa esim. jos omaa autoa ei ole. Erityisesti ikääntyvän väestön ja heidän palvelutarpeen lisääntymisen myötä voitaisiinkin kysyä, että onko jotain sellaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, joita voitaisiin tuoda vielä lähemmäksi kuntalaista, varsinkin jos toimivista tiloista on puutetta. Voitaisiinko laboratoriopalveluita tuottaa liikkuvasta yksiköstä? Näytteenottoa tarvitsevat voisivat hakeutua lähikirjastoon tai -koululle tiettynä päivänä viikossa, josta potilaat voisivat siirtyä vuorollaan näytteenottoyksikköön.

Samoin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä voisi ohjata nykyistä enemmän pitämään vastaanottoa kouluille tai muihin sopiviin tiloihin, jonne olisi varattu ennakkoon ajat. Näihin toimintoihin voisi suunnitella vastaanottoa myös eri tauteihin perehtyneille hoitajille ja lääkäreille. Silloin voitaisiin puhua todellisesta lähipalvelusta, eikä tarvitsisi investoida kalliisiin, osan viikosta tyhjillään oleviin tiloihin.

Niistä erikoissairaanhoidon palveluista, joita voitaisiin terveysasemille siirtää, ei ole käyty keskustelua. Varmaan monia, erikoissairaanhoidon poliklinikalla tapahtuvia potilaan tarkastukseen ja jatkoseurantaan liittyviä palveluita, olisi toteutettavissa helpostikin myös terveysasemilla. Samoin pieniä, paikallispuudutuksella tapahtuvia toimenpiteitä voitaisiin tehdä nykyistä enemmän terveysasemilla. Jos tehtäviä keskittämällä saataisiin säästöjä aikaiseksi, niin jatkossa terveysasemien palvelutoimintaa voitaisiin laajentaa esim. erilaisten ultraäänipalveluiden suuntaan.

On siis keskusteltava ja pohdittava asiaa, vaikka onkin kysymys laajasta kokonaisuudesta. Asiaan nivoutuu läheisesti myös HUS:n toiminta tulevaisuudessa ja terveydenhuollon lakiuudistus. Voi olla, että olen ajatuksineni aivan väärillä urilla, mutta sen takia haluankin, että asiasta syntyy keskustelua. Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta tulee ottamaan kantaa, viimeistään huhtikuussa, siihen miten Vantaalla järjestetään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkko tulevaisuudessa. Nyt on siis vaikuttamisen aika.

Sirkka-Liisa Kähärä

sairaanhoitaja

kaupunginvaltuutettu

Sos.dem. valtuustoryhmän puheenjohtaja